27. toukokuuta 2012

Riskit - karhun kohtaaminen

National Geographic 2010 Energizer Photo Contest -voittajakuva.
Linkki kuvan tarinaan

Mitä karhu tekee, kun se tapaa minut joella? Todennäköisesti en edes huomaa, kun karhu lähtee omille teilleen huomattuaan minut. Tietysti olen tutkinut karhun ja ihmisen kohtaamisen aiheuttamia vakavia havereita Pohjois-Amerikassa. Yllättävän usein ihminen pääsee hengestään kesyn, tarhassa olevan karhun käsittelyssä (allaolevien karttojen siniset täpät). Löysin Wikipediasta oheisen kartan, jossa on kuvattu eri karhulajien aiheuttamat kuolemantapaukset Pohjoi-Amerikassa 1900-luvulla. Vasemmanpuoleisessa kartassa punainen x on meidän retkemme sijainti.

Miten minun käy, jos joudun karhun hampaisiin? Karhu suhtautuu minuun kuin roskikseen tai haaskaan, olen karhun ruokaa. Nam, karhu alkaa nakertaa minua. Siinä vaiheessa tuskin leikin kuollutta, vaan annan karhulle turpiin kaikin keinoin. Karhun ampuminen hengiltä on tietysti hyvä ratkaisu minun kannaltani, mutta kuten sodissa muutenkin, voitokas taistelu menee harvoin niin kuin kenraalit sen sunnittelevat. Jos karhu ei kuole heti, minua nakertaa ja kynsii runsas 300 kiloa äkäistä karhua. Jos hyvin käy, jää nilkkaan toimiva akillesjänne, että voin nilkuttaa joelta kotiin. Kuvan nakerrukset on aiheuttanut jääkarhu, joka käy tavallista karhua hanakammin piffin kimppuun.


Voinko hätistää? Ainoa lohdullinen keino lähikontaktissa on pippurisumute. Siinä vaiheessa, kun pahanhajuinen karhun hengitys täyttää teltan, on aikaa harrastaa kaikenlaisia pelastautumisia, pippurisumute on yksi niistä. Jos joudun sitä käyttämään, niin varmaan kerron, jos se toimi.


Ettei ihan menisi yöunet, niin turvaudun koeteltuun konstiin: todennäköisyyslaskentaan. Kolusin lisää Wikipediaa ja löysin Snakeriverin seuduilta, Yukonin ja Northwest Territories -alueelta viisi tapausta vuosilta 1932-2006. Noista kaksi oli suoranaisia retkeilijöiden kohtaloita, muissa tapauksissa kyseessä oli asutun mökin läheisyydessä tapahtunut karhun kohtaaminen.


Uskon, että selviämme karhuista puhumalla. Äänekäs puhe auttaa karhua huomaamaan meidät hyvissä ajoin. Yleensä tällaisissa kohtaamisissa karhu lähtee omille teilleen. Ongelmat syntyvät, jos karhu kokee tulleensa yllätetyksi tai jos leirimme ruuan tuoksu houkuttelee sen luoksemme. Ruuat voi pakata karhunkestäviin päniköihin ja hinata pänikän puuhun. Tämä ei estä karhua tulemasta leiriin, mutta ehkä pelastaa loppumatkan ruuat.

Snakeriver ei ole karhuja kiinnostava lohijoki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti